Hei ja hyvää sateista sunnuntai-iltaa!

Useista kehotuksista huolimatta oon onnistunu väistelemään blogin alottamista jo vuosia millon milläkin tekosyyllä. Ei ole mukamas aikaa, en osaa kirjottaa, ei ole tarpeeks sanottavaa, saan kuitenki vaan turpaan, minulla on laktoosi-intoleranssi, oon huono sängyssä, pelaan kynäriä. Mitä näitä nyt on.

Nyt kuitenkin äiti (lue korkein auktoriteetti) ehdotti samaa ja aloin miettimään, että ei helvetti, mitä tässä nyt enää voi menettää? Maineen? Pliis! Maine lähti jo muistaakseni ala-asteella paperiliisteriä syödessä, ja jos ei vielä sillon, niin tässä vuosikaudet suhteellisen kehitysvammaisia temppuja eksponentiaalisella kasvulla tehneenä voin kertoa, että paljoakaan siitä ei voi olla enää jäljellä. Häpeään ei valitettavasti voi kuolla, vaikka miten lujaa sitä toivois. Ei edes farkut nilkoissa, nahkaleili kädessä, hemmetin awkwardi katsekontakti luotuna juuri huoneeseen rynnineeseen perheenjäseneen kun koneen näytöllä pyörii iloisesti aikuisten "jumppavideo". Te jätkät tiiätte tän, elkää edes yrittäkö.

Homman pointtina oli nyt siis kuitenkin se, että tässä ei kuulkaas rakkahat lukijat voi ku voittaa. Minä saan purkaa omaa päätäni ja nolata itteni, ja te kansalaiset saatte tuntea ittenne paremmiks ihmisiks ja kertoa viiksiä hieroen viinilasi kädessä siellä paremman väen puutarhajuhlissa miten se yks 26-vuotias perskarva ei oo vieläkään löytäny elämälleen merkitystä. Ei ihan surkein diili, vai mitä? Voisin väittää että Kailajärven Hannukin suosittelee.

Ei siis muuta ku bensaa puteliin ja palava rätti perään. En aio kirjoittaa pelkästään urheilusta, en muodista (haha, kato nyt meikää hei ei DAA), matkailusta, ruuasta, politiikasta, enkä tarkoitushakuisesti mistään muustakaan ajankohtaisesta liibalaabasta, jota on jo interwebsi pullollaan. Sen sijaan kirjotan omasta säälittävästä elämästäni ja asioista jotka askarruttaa pientä sievää mieltäni, sekä kutkuttaa meikää juuri sieltä ni. Kato nyt perkele mikä riimi! Myyn JVG:lle, muutan Pattayalle ja unohdan koko tämän paskan.. Mutta oikeasti, jos siis eksyit tänne etsimään tietoa siitä kuinka monta lusikallista pääministerimme on syöny jääkarhun excrementoa saadakseen nuin valkoset hampaat, vastaus on kolme, mutta tämä ei ole oikea kanava etsiä sitä. Joten hus sika metsään! Täältä tulee löytymään jotain aivan muuta.

Tervetuloa!

-Matson